Pieni tontttu tyttö hiihti pitkin pellolla olevia latuja. Aurinko paistoi ja taivas oli pilvetön. Vauhtia tuli lisää mäessä ja uljas, musta koira juoksi vierellä vaaleanpunainen kieli suun pielestä roikkuen. Seuraavan mäen päällä tonttu tyttö pysähtyi. Katsoi puiden yli ja katsahti taakse päin, jossa koira makoili lumessa ja otti välillä vähän kielellä nuolaisten lunta suuhunsa. Tyttö polkaisi hieman vauhtia ja koira nousi seisomaan. Äkkiä koira syöksyi tontun perään ja sai tämän kiinni hetkessä. Se taisi arvata mihin oltiin matkalla nimittäin seuraavaksi siitä ei muuta näkynytkään kuin syvät tassun jäljet ladulla. Tottu vihelsi, mutta koira ei tullut takaisin, tyttö otti repustaan pussin ja alkoi rapistella sitä. Ensin ilmestyi pari nälkäistä oravaa, uteliaina ja nälkäisinä katsomaan olisiko ruokaa tarjolla. Tonttu tyttö heitti pari palaa hankeen ja oravat kävivät niiden kimppuun ahnaina. Pian ne juoksivat säikähtäneinä koti puuhunsa, kun koira ilmestyi läähättäen takaisin tontun luokse. Se hyppi ja pomppi kunnes se sai pienen kova kantaisen leivän palasen voin kera. Sitten he jatkoivat matkaa. Mäen ala puolella tonttu pysähtyi ihastelemaan maisemaa. Kaikkialla juuri satanutta lunta, lumi kiteitä kaisloissa ja aurinko, voi miten aurinko oli kaunis kun sen säteet tanssahtelivat lumen päällä, kuin ne eivät olisi saaneet tanssahdella siinä jo ihan tarpeeksi. Tonttu huokaisi ja halasi rakasta, uskollista, koiraystäväänsä. Järvi oli kaunis kesäisin,mutta vielä kauniimpi näin talvi aamuisin ennen yhdeksää. Tonttu työnsi itsensä matkaan sauvojen avulla, mutta pysähtyi äkisti. "Olen ihan naatti, mutta sinä et näytä olevan." Koira hyppeli innoissaan lumi hangessa. Tonttu tyttö kutsui sen luokseen ja se tanssahteli hänen vasemmalle puolelle jalkoja. Tonttu sitoi sauvat mustan koiran siniseen kaula pantaan kiinni. "No niin mennään." Tonttu sanoi. Koira lähti juoksemaan kovaa vautia vetäen samalla tonttua perässään. Ei enää pitkästi, vain järven yli ja pimeän, pienen metsän läpi, jossa asusti pieniä kakkiaisia. Niitä ei saisi häiritä jos ne suuttuisivat voisi tapahtua niin että eivät he ikinä pääsisi perille ja antamaan tärkeää kirjettä joulupukille...

He ovat pian perillä, mutta jatkoa seuraa seuraavassa TextiJoulukalenterin luukussa. :)